Luokkamestaruuskisat

Viikonloppuna ajettiin urheiluveneiden luokkamestaruuskisat ja saatettiin Pedon kilpailukausi päätökseen. Pyssy oli edellisellä viikolla saanut vaurioita, joten kisassa oli mukana vain kolme Platua. Nyt kisattiin siis vain köliveneluokan voitosta.
Lauantaina tuulta oli aivan riittävästi ja kevyemmät veneet halusivat pysyä laiturissa. Kilpailujohto teki hyvän päätöksen odotella lempeämpiä ilmoja ja tulihan niitä. Kahden aikaan iltapäivällä lähdettiin ruoholahden ja lauttasaaren välille kisaamaan lyhyellä radalla. Lähdöt kestivät noin puoli tuntia ja tempo oli nopeaa. Kaikilla oli liikaa vaatetta päällä.
Sunnuntainakin vallitsi aivan oivallinen purjehduskeli. Aluksi tuuli lounaasta noin 6 m/s yltyen hieman iltapäiväksi mutta pysyen kuitenkin alle 10 m/s. Aallokko nousi vasta viimeisiin lähtöihin.
Sunnuntai oli pitkä päivä. Neljän purjehduksen jälkeen olimme kaikki väsyneitä.

Jäiköhän käteen muutakin, kuin känsät?

Peto Jr:n ensimmäiset MM kisat on nyt takana. Lopputulos oli sija 24 viidestäkymmenestä paikalle pamahtaneesta veneestä

Viimeisenä kilpailupäivänä tiimin tunnelmat oli alavireiset. Päivää edeltävät tapahtumat tuntui vielä niskassa. Rata-alueella vallitsi perus keskikeli. Osa venekunnista käytti light jibiä ja osa vähän hevimpää. Kumpi oli parempi ? ”Mene ja tiedä” - kumpikin näytti toimivan. Lähdöt meni aikaisemmin nähtyyn potentiaaliin nähden heikosti. Otteissa oli pientä riskin otto mentaliteettia, koska olimme selvästi omista tavoitteista jäljessä. Jostakin syystä kadotimme aikaisempina päivinä asiallisena näyttäytyneen venevauhdin. Ilmeisesti viimeinen päivä kilpistyi yliyrittämiseen ja itse itselleen kasattuihin paineisiin. Keskityttiin vääriin asioihin. Allekirjoittaneen kismityskäyrä oli kisan jälkeen täydessä kympissä.

Viikko kilpailun jälkeen harmitus on hellittänyt. Meillä oli kova halu todistaa itsellemme oma potentiaali nimenomaan tuloksen muodossa. Nälkä kasvoi, kun seitsemän ajetun lähdön jälkeen nähtiin ”window of opportunity” sijoittua 15 joukkoon, joka olisi ollut todellinen birdie. Eagle (sijoitus 10. joukkoon) olisi ollut yhtä todennäköinen, kuin Jarkko Niemisen kahdentoista voiton putki Federeristä kaksinpelissä. Kovaksi keitetyt purjehdussotilaat ei tee montaa virhettä peräkkäin, toisin kuin me teimme. Nyt lopputulos oli bogey. Pieni ripaus onnea olisi todella tarvittu. Erityisesti ensimmäisen päivän kovatuulisissa lähdöissä vauhti ja veneenkäsittely oli parasta A luokkaa. Potentiaalia ei kuitenkaan pystytty kunnolla ulosmittaamaan. Toinen ja kolmas päivä meni purjehduksen kannalta asiallisesti, mutta kolistelu kävi todella kalliiksi. Viimeinen päivä oli sitten jo rehellistä alisuorittamista.

Kisassa oli mukana neljää erityyppistä tiimikokoonpanoa: Ammattilaisia, amatöörejä, pystymetsäläisiä ja statisteja. Itse kuulumme pystymetsäläisiin. Ammattilaiset saavat lajin parista leipänsä. Aktiivinen amatööri tiimi saattaa ajaa 10 regattaa, eli ehkäpä 100 kovatasoista One Design lähtöä vuodessa. Suomessa tämä tarkoittaisi melkein koko kauden mittaista Hangon regattaa (1 lähtö/päivä). Ehtiikö tossa vielä treenaamaankin? Pystymetsäläiset yrittää tosissaan, mutta tulevat alueelta jossa ei vielä ole aktiivista kovatasoista fliittiä. Statistit on mukana, koska se on jännää. Suurin osa fliitistä koostui amatööreistä ja pystymetsäläisistä. Ammattilaisia on nipullinen ja statisteja vain muutama. Tästä vinkkelistä ajatellen ei regatan tapahtumat enään tunnu hassummilta. Pantiin kuitenkin hanttiin tosissaan ja kaaduttiin saappat jalassa, vaikka pelataankin osin eri liigassa.

Ylipäätään regatasta jäi sellainen tuntu, että omillamme meidän on todella vaikea nostaa osaamista tästä seuraavalle tasolle. Lajiin täytyy panostaa määrätietoisemmin ja jonkinlaista valmennusapua tarvitaan. Tämä kaikki on tehtävä yhdessä muun kotimaisen fliitin kanssa. Ensimmäinen askel on avoin kutsu Suomen Platu fliitille talviseen Hampuriin Platu kilpailukyky seminaariin opiskelemaan purjeita ja skuuttaamista. Paikalla on mm. North Sailsin tuotekehittäjä ja tuore Platu 25 maailmanmestari Joachim Hellmich kertomassa omista konsepteistaan Platun venevauhdin (on muuten nujertava) rakentamiseksi.

Jano jäi. Seuraavat MM kisat on syys/lokakuun vaihteessa Kreikassa. Virallinen päätös asiasta tulee tuonnempana, mutta paikallisen kisasponsorin vilauttama 150 000 euron alkupanostus painaa vaakakupissa aika paljon ja hallituksen kerrotaan olevan asiasta yksimielinen. Seuraavaksi pitää varmistaa charter vene. Lähteeköhän muita Suomalaisia?

Lisää päin ajamista ja protestointia

Lähdettiin aamulla ajoissa radalle virittelemään kevyentuulen tellejä kuntoon. Viilailu tuotti tulosta: Saatiin höidi ja vauhti kohdalleen. Päivän ensimmäinen lähtö meni kuitenkin tuloksellisesti penkin alle. Hyvältä näyttänyt lähtö kilpistyi vasemman laidan totaali kuolemaan vähän ennen ylämerkkiä.

Päivän toisessa lähdössä kolisi. Samainen vene, joka yritti protestoida meitä aikaisemmin ulos, slöörasi lähtölinjaa pitkin noin 30-40 sekunttia ennen starttia. Musta lippu oli ylhäällä. Vene ei nostanut vaan pikemminkin pyrki laskemaan ja näin ajoi meidän spinnupuomia päin. Rikkihän se meni. Kauppaan kuului väistöliikkeen ja kolarin aiheuttama tilan menettäminen rivissä ja BFD varaslähtö. Kolari hässäkän vuoksi asiaa ei huomattu. Pyörittiin hetki muiden häiriötuulissa ja tutkittiin vaurioita. Päätettiin jatkaa purjehdusta WC ankka spinnupuomilla. Tottakai syntyi päivän paras tulos, joka myöhemmin osottautui BFD:ksi. Ystävämme ”linjaslööraaja” jatkoi muidenkin edestä ja teki hyvän tuloksen. Myöhemmin protestikäsittelyn tulos oli seuraava: Kaikki ok, koska ”linjaslööraaja” teki joskus 360 astetta.

Päivän kolmannessa startissa laita ei vaan millään osunut. Lähtöön mahtui vielä yksi kolari. Lekkerbek antoi meille moiskauksen alamerkillä. Vene teki heti 360, joten se siitä. Vimosen lähdön maaliin tulossa nähtiin päivän pajaus. Rohkea Maxx oli vendannut 100 metriä vasemman alamerkin jälkeen styyralle. Tuuli oli noussut plaanikeliksi ja spinnu veneeti tuli paikalle tiiviissä rivissä. Maxxiin osui kaksi: keulaan ja perään.

Radalta tultiin kotiin alahuulet lerpallaan. Olosuhteet oli meille liian vaikeat, eikä asiat muutenkaan luista. Ilman BFD:tä oltaisiin pidetty sijamme. Nyt tarvitaan jo pussillinen onnea, että tästä noustaan

Päin ajamista ja protestointia

4-8 m/s maatuulta

Ajettiin päin. Oma syy. Tarkalleen ottaen meitä päin ajettiin, mutta se oli meidän syy. Tilanne oli seurausta perusahneudesta ylämerkkitilanteessa, jossa oltiin taiteiltu itsemme mahdottomaan tilanteeseen. Tehtiin rankkarit ja se siitä. Vahingot rajoittuivat pieneen naarmuun meidän veneessä. Sijoitus päivän toisessa lähdössä ei ollut kummoinen. Ensimmäisessä lähdössä sen sijaan puskettiin ”kympin sakkiin”.

Päivän kolmanteen ja neljänteen lähtöön tuuli keveni merkittävästi. Venekuntien potentiaali toisiaan vastaan muuttui. Selvästi on niin, että osaamme kovan tuulen tellit suhteellisesti paremmin. Ensimmäisen päivän kovatuulisissa lähdöissä vauhti olisi riittänyt korkeammallekkin, mutta lähdimme aina väärästä päästä linjaa ja laji muuttui ohitustalkoiksi. Nyt lähdöt onnistui paremmin, mutta kyyti ei oikeen meinaa piisata.

Päivän viimeisen lähdön maaliintulossa sattui epäselvä tilanne. Vendasimme maalilinjan tuntumassa kilpailevan veneen alle. Venekunta väitti väistäneensä meitä ja protestoi. Saksalaistiimiltä sujui näppärästi vakuuttavan todistajakaartin rekrytointi ja tilanne näytti suorastaan ”paskalta”. Tarpeeton DSQ lähdöstä, jossa olimme sijalla 13 ei maistuisi. Illan spennajaisten jälkeen tilanne kääntyi meidän eduksi. Jury uskoi perättömät väistö puheet, mutta katsoi meidän vendan olleen valmis ja totesi vain, että ”sietikin väistää”.

Nyt olemme kokonaistilanteessa sijalla 16. Huomiseksi luvattu kevyt tuuli huolettaa.

Pohdintaa henkisestä tuulensietokyvystä

Kovan tuulen purjehdus paranee älyttömän nopeasti purjehtimalla kovissa keleissä. Samalla oma katsanto tuulen voimakkuuteen muuttuu. Ensimmäisen kisapäivän toisessa lähdössä tuuli pyöri virallisten mittausten mukaan 24-27 solmussa. Keli ei oikeen tuntunut miltään, vaikka muistan vielä hetki sitten pitäneeni noin kovaa tuulta vähän kiusallisena ratapurjehduksen kannalta. Päivä kohtuuttoman kovaa tuulta Travessa sai aikaan sen, että tiimin suoritusvarmuus melkein raikkaissa keleissä kasvoi erinomaiseksi. Ei tehty virheen virhettä, eikä säästelty missään. Kovantuulen reeni kannattaa!

Race Day 1.

Tuuli 8-12 m/s

Kolme lähtöä takana. Vitsi miten hankalaa. Lähdöissä ilmeni kahdenlaista ongelmaa: 1. Höjdi ei ole ihan sitä, mitä sen pitäisi olla. 2. Startattiin aina väärästä päästä linjaa. Tuuli oskilloi 15-20 astetta ja näin ollen parempi pää linjasta vaihteli jatkuvasti. Tiktatakkikaan ei auttanut meitä saamaan tuulesta tarpeeksi hyvin kiinni. Myös purjevalinnat meni keturalleen. Tuulen voimmakkuus vaihteli jatkuvasti ja houkutteli meitä erheisiin. Olis pitänyt muistaa perussääntö ”trimmaa aina kevyimpien hetkien mukaan”.

Radalla ei tapahtunut muuta mainitsemisen arvoista, kuin yksi rike meitä kohtaan ylämerkillä. Tässä meni 11 sijaa. Onneksi mitään ei mennyt rikki. Huolellisuudessa ei pidetty ”omaa hiihtoa”. Meillä oli hengausvaijeri löystynyt jonkun sentin ja saimme 20% sijoitus rankkarin samaiseen 2. lähtöön, jossa rike sattui. Auts.

Summa summarum: Kolmen ajetun lähdön jälkeen ollaan 17. sijalla. Veneitä on mukana 52. Nyt pitäisi pitää kaikki lähdöt ”kahdenkympin” sakissa ja ajaa muutamia kovia sijoituksia mukaan sarjaan. Parhaiten menee, kun tuulee lujaa. Hyvä reippaan tuulen alamäkivauhti on osoittautunut uudeksi vahvuudeksi.

"Oma hiihto"

Tune UP Race ajettiin noin 8-10 m/s tuulissa. Kaikki sujui muuten hyvin paitsi lähtö. Ensimmäinen yritys ammuttiin takaisin ja toinen lähtö ammuttiin niin nopeasti, että emme emme ehtineet, kuulleet, nähneet tai ymmärtäneet laittaa kelloja käyntiin oikeaan aikaan. Aika oli 1 min myöhässä. Startti oli heikko.

Kryssiminen lyhyessä chopissa sujui kuitenkin hyvin. Ainakin kun vertasi niihin veneisiin, jotka ei ollut hävinnyt omille teilleen jo heti kättelyssä. Välillä löytyi vapaata tuultakin. Alamäet sujui vielä paremmin. Lyhyt choppi oli kiinnostavaa ajettavaa alas päin. Hyvällä skuuttauksella ja agressiivisella ajolla sai veneen hikisesti plaanaamaan hitaasti liikkuvasta aallosta yli. Nopeuserot oli aika isoja ja siten ohitaminen helppoa. Jos ohitettavana sattui olemaan taitamattomampi jengi, oma vene meni mutkittelun tuloksena piirun verran alemmaksi ja piirun verran kovempaa. Sika hauskaa ja palkitsevaa.

Alamäessä oli vielä yksi lisäelementti, jota ei ole pitkiin aikoihin ollut: Nopeusmittari. Hankittiin Tactik Race Master ja luovuttiin aistinvaraisesta purjehduksesta. Nopeudet alamäessä pyöri 10-12,5 solmun välissä. Tactikin sähkökompassista oli riemua myös ylämäessä. Tuulen oskiloinnista sai helpommin kiinni sähkökompassilla, kuin maisemaa tiiraamalla. No onhan meillä aikaisemmin ollut kompassi, mutta sitä on ollut vaikea seurata.

Iloista oli, että tune uppi vietettin ohitellessa ja tunatessa. Ohitettiin myös Thai-lipun alla purjehtiva vanha tuttumme Phuket 8 suunnittelijana tunnettu Scott Duncansson. Lopun perin olitiin about puolessa välissä fliittiä. Vauhdista ei pysty paljon sanomaan, kun ei tunne ohitettujen tasoa. La Revoltosa ja Espanjalaiset vaikutti inhottavan nopeilta.
Kisat alkaa huomenna. Nyt pitää pitää ”oma hiihto”, olla sähläämättä ja katsoa mihin taidot riittää.

Voitto!

Arpaonni suosi meitä. Päästiin heti veneen punnitukseen. Tämä hieman jännitti, koska tiedettiin, että vene on erittäin lähellä minimipainoa. Kööpenhaminan EM kisoissa 2004 vene painoi muistakseni 1246 kg. Nyt olimme optimoineet ja vaihtaneet 6 kg kevyemmän akun. Punnituksen aikana veneessä on masto pystyssä, köydet paikallaan, akku, muut kiinteet kamppeet, moottori ja kaikki korjauspainot. (meillä on kevyen moottorin vuoksi 6 kg) Itse punnituksessa mittari pyöri 1238 - 1242 kg:n välissä ja paperiin merkattiin minimi paino 1240 kg. Osuttiin merkkiin.

Multimediapostikortti, terkkuja vaan kaikille

Laituritunnelmointia

Yleisfiilikset tuntuu olevan erittäin korkealla. Aikaisemmin Platu 25 MM järjestelyt on saanut kovaa kritiikkä ajankohdan suhteen. Kisat on samaan aikaan Farr 40 MM kanssa. Moni Farr 40 porukan ohjastama Platu on jopa saman niminen kuin isompi sukulaisensa. Lisäksi moni Platu on osin riippuvainen Farr 40 luokan työväestä. Tämä tosiseikka syö merkittävästi osallistujia kisasta. Laiturilla porukka ei enään jaksa asiasta jaappailla, vaan nyt keskitytään maailmanmestaruuksiin täysillä. Omat roponi tulevan tittelin haltijasta laitan saksalaiselle La Revoltosa jengille. Revoltosa oli viimevuonna hankalissa Vigon tuulissa komeasti sijalla 5. Nyt ollaan porukan kotivesillä ja Revoltosa posse on kuulemma todella fokusoinut Platu 25 tittelin ryöstöön. (Ammattipurjehtijat on treenannut vapaa-ajallaan viikkoja rata-alueella)

Kansainvälistä säätämistä

Pieniä Japanialisia mahtuu 400 kg:n paino rajaan helposti 6 kpl.

Saavuimme Neustadiin sopivasti nääntyneinä. Ensimmäiseksi suuntasimme punnitukseen. Loppulukemaksi tarkkuusvaaka antoi 394,1 kg. Punnitus ok.

Rauli ja Aleksi oli hoitanut veneen mittaukset kuntoon. Jäljellä on enään mahdollinen veneen punnitus , jonka järjestäjä saattaa suorittaa milloin tahansa regatan aikana. Mittaukset meni spinaakkerin leimaamista lukuunottamatta vaivattomasti. Uusi Montefuscon spinnu olikin 3 senttiä liian leveä. Näin on käynyt ennenkin. Kostean spinaakkerin kanssa ei mittaukseen kannata mennä. Aikaisemmin asia on hoidettu saunomalla spinnun kanssa, tällä kertaa Aleksi päätti kokeilla kuivausrumpua. Toimii; spinnusta tuli 2 cm liian kapea ja leimat laitettiin kylkeen. Nyt vene seisoo traikulla mastopystyssä odottamassa huomista. Huomenna luvassa on opening ceremony ja tune up race klo 14.00.

On The Road Again

Matka alkaa taas kuihtumisella. Lentokentällä nautitaan kuivaa kuohuviiniä ja kahvia. Punnitus on illalla. Rauli ja Aleksi menivät Neustadiin jo eilen. Veneen mittaukset ja läsnäolijoiden punnitukset on jo suoritettu. Aleksi ja Rauli suorittivat kilon kevennyksen Travessa mitattuun kuihdutus painoon. Näyttää lupaavalta.

Kotiin

Se oli sitten siinä. Taas yksi Trave takana.

Suoritettua sarjaa voi hyvin kutsua volatiiliksi ;-) [17] [22] 14, 12, 5, 3, 8, 16, 16, 3, 8, 9. Alusta loppuun hyvin vedetyt lähdöt tuo erinomaisia tuloksia ja sählääminen maksaa kultaa. Rutiinin puute koviin regattoihin näkyy väistämättä. Positiivisena asiana pidän sitä, että teimme monta hyvää tulosta maatuuli olosuhteissa, mikä on aikaisemmin ollut nihkeää. Kilpakumppaneilla nimittäin tuntuu välillä olevan aivan ekumeeninen silmä tuulelle. (myös paikallistuntemus voi selittää asiaa) Aikaisemmin ollaan pärjätty hyvin merituulilähdöissä, joita ei nyt ollut tarjolla. Toinen huomion arvoinen seikka on se, että Trave oli poikkeuksellisesti meille kauden avaus regatta. Aikaisemmat avaukset on yleensä menny vahvasti penkin alle. Tälläkertaa viikon aikananähtiin jo muutama erinomainen tulos. Villeimpiä unelmia ei saavutettu (eagle), mutta taitoihin ja kokemukseen suhteuttaen saatiin se, mitä ansaittiin. (par) Varsinkin, kun huomio sähläysfaktorin.

Lopputulos: sija. 10.

Race day 4. "PAR"

Tuuli ~etelästä 3-6 m/s

Kaksi viimeistä lähtöä ajettiin vaihtelevissa olosuhteissa. Kisat ei menneet mitenkään hekumaalisesti, mutta ylimääräinen ohjelma saatiin jätettyä pois. (revenneet purjeet, katkenneet fallit, yms) Tulos oli päivän osalta "PAR" kahdella tapaa. Ensimmäiseksi saimme tipautettua kolme tasapisteissä ollutta jengiä kunnolla taakse ja toisaalta otimme yhden edessä olleen sijan, niin että päästiin hikisesti "kympin jengiin". Bueno.

Sijat 8, 9

Yöllistä ääriurheilua

Travemünde viikolla Platu purjehtijoilla on perinteinen ääriurheilulaji, jossa pyritään valloitamaan paikallisen pilvenpiirtäjän laki. Tornin nimi on Maritim. Onnistunut suoritus huipentuu tapahtumaan, jossa henkilöt tavoittavat tornin katolta löytyvät valokirjaimet.

Vuosien saatossa talon turvatoimet ovat mutkistuneet ja onnistuneet suoritukset ovat jääneet kovin vähiin. Tänä yönä Peto tiimi kuitenkin lunasti kunnian.

Race day 3. "Reikiä nolla"

Kolmas kisapäivä purjehdittiin ilman yhtään kolaria. Painuttiin aamulla plaanissa radalle ja odotettiin muuttumattomissa olosuhteissa radan pystyttämistä puoli tuntia.



Ensimmäisessä lähdössä oltiin hyvällä vauhdilla oikeaan aikaan aivan loistavassa paikassa. Kuusi sekuntia ennen lähtöä laitettiin pellit kiinni jonka tuloksena fokan falli räpsähti katki. Köyden kuori oli poikki ja falli liukui alas. Muutamassa sekunnissa vedimme fallin lukkoon sisemmälle kuorelle ja säilytimme täpärästi asemamme alapuolella olevaan veneeseen. Hetkeä myöhemmin sisäkuori katkesi ja putosimme paikaltamme. Korjaustoimena sidoimme rikkinäiseen falliin toisen köyden jonka veimme lukolle. Tämän jälkeen fokkaa ei laskettu koko päivänä.
Ensimmäisestä lähdöstä oli nyt kulunut kasi minuuttia ja neljäkymmentäkahdeksan sekuntia. Falli oli korjattu, vene oli vauhdissa ja aloimme katsella ympärillemme.
Vähän aikaa saimme seurata platukisoja takaapäin. Paransimme sijaamme vähitellen ja ajomme maaliin kuudentenatoista.

Toisessa lähdössä olimme aivan toisaalla. Näin syntyi spontaani paaralähtö joka sujui yllättävän hyvin kunnes nyt fallin rikkomisen sijasta skuutattiin purje rikki. Etukaiteen kohdalle syntyi reikä josta ei välitetty. Kryssittiin ylämerkille väärää laitaa pitkin. Lenssilläkin sattui kömmähdys kun teimme aidon hupsisbroachin. (Kukaan ei tiedä mitä tapahtui) Tässä kohtaa fleettiä broachi maksaa aika monta sijaa.

Kolmannessa lähdössä purjehdimme kolmanneksi.

Race day 2. "Tukkaputkella"

Travenmünde 27.7. klo 11.30. Etelätuuli 13 - 18 m/s.

Jep. Erittäin raikas keli. Maan yli tuleva kova tuuli oli vaikea. Asiaa ei helpotanut lyhyt ja terävä maininki. Rata-alue on about 10 km ulos rannikolta, joten tolla tuulella syntyy jo kuoppaa. Kisaa johtava Kai Mares kävi boikotoimassa lähtövenelleele päätöstä kilpailla, mutta commity ei taipunut ja startti ammuttiin.

Lähtömme itse kisaan meni todella penkin alle. Olimme selkeästi fliitin viimeinen vene. Huono alku ei haitannut, kun jo ensimmäisellä kryssillä alkoi näyttää siltä, että veneet tulee perä edellä vastaan. Ylämerkillä takana oli jo mukavasti veneitä. Ei pidetty kiirettä spinnun noston kanssa, vaan jiipattiin ja nostettiin vasta sitten. Spiidi spinnulla oli erittäin rouhee, joku taisi mainita vähän pelännensäkin. Kaikkihan arvaa miten laji päättyi... Broachista toivuttiin salamana ja spinnu otettiin alas. Varmuuden vuoksi broachattiin vielä uudestaan ilman spinaakkeria ja jatkettiin pieni pätkä alamerkille. Taidettin silti saada joku sija alamäessäkin. viimeisellä kryssillä saatiin taas lisää sijoja ja alettiin olla melko hyvällä paikalla fliitissä.

Toisessa alamäessä noudatettiin samaa kiireetontä safe-mode taktiikkaa spinnun nostossa. Oli samaan aikaan mannaa ja jännää, kun pelit oikeesti lentää aalloista yli niin että evät paistaa. Jiipin kohdalla tultiin siihen tulokseen, että otetaan spinnu pois ensin. Vieressä oleva vene jiippasi spinnun kanssa, ja vauhti ero kyllä vähän nujersi. Noin minutin sisällä meidän jiipistä lähimmät spinnun kanssa jiipanneet veneet veti rajuja broacheja ja kiinalaisia niin, että ohitimme nekin. Alamerkille tultiin yhtä aikaa Helmar Nauckin kanssa, meillä oli sisäpaikka. Noin 50 metriä ennen merkkiä iski kisan kovin puuska. Kummatkin tultiin merkille aivan kipeetä vauhtia. Helmarilla ei pelit ihan pysyny käsissä ja kolarihan siitäkin tuli. Vauhtia oli itselläkin sen verran, että oli vaikea siinä aallon yli lennossa pitää vene merkin ja Helmarin välissä. Tultiin siis molemat kahden herran kanssa. Onneksi Pedon hampaat oli taas terävät. Vahingot rajoittui vastapuolen veneeseen. Protesteja ei aiheesta tehty vaan totesimme yhdessä tuumin rannassa, että "huh huh". Alamerkin jälkeen oli lyhyt kryssi maaliin. Tilanteessa saimme myös Helmarin päänahan.

Startin jälkeen fliitti kryssi, kuin yhteisestä päästöksestä voipuneina laituriin. Teki mieli mennä nukkumaan. Race commity oli kuitenkin toista mieltä. Tuuli oli keventynyt merkittävästi ja lähtöalue siirrettiin lähemmäksi rantaa. Ei muuta, kuin juuri kasaan laitettu vene takaisin kisakuntoon. Päivän toisen kilpailun startti onnistui hyvin. Olimme ylämerkillä kolmantena ja se sija pidettiinkin loppuun asti. Homma alkaa sujua. Ehkä me ei ollakkaan niin hukassa. Erityisesti taktiikka toimi skiftaavissa olosuhteissa. Kolmas startti meinasi mennä keturalle, mutta lopputulos oli OK.

Sijat. 5, 3, 8.

Enimmäisen päivän kotiinajotrimmit toimivat hyvin kahdessa viimeisessä lähdössä. Ensimmäinen startti oli survivor osastoa. Hyvä, että mitään ei hajonnut.

Race day 1. "Onks tää sun eka kerta"

Travenmünde 26.7. klo 11.30. Etelätuuli 5 m/s.

Edellinen lähtö tämän tason fliitissä tapahtui tasan vuosi sitten. Jännittää. Ei oikein tiedä omasta vauhdista ja tasosta.

Rata-alueelle päästään myöhään ja "tunetusta" muiden veneiden kanssa ei päästä tekemään. Startti sujuu kuitenkin hyvin. Otamme hyvän startin lipun päästä, kuten kaikki pelimiehinä tunnetut tiimit näytti tekevän. Homma näyttää kulkevan muutenkin. Ensimmäisellä ylämerkillä käännetään kolmantena. Spinnu nousee napakasti ja alamäki kulkee. Tilanne saa kuitenkin yllättävän käänteen, kun hieman ennen alamerkkiä ajaudumme kolariin, jossa kuitu repeää... (me styyralla) Onneksi vahingot rajoittuvat vastapuolen veneeseen. Pedon hampaat on terävät. Tilanteesta hämmentyneenä alamerkin kierto ja seuraava kryssi menee aivan penkin alle. Veneitä menee ohi niin, että kypärä pyörii päässä. Loppusijoitus ei ole kovin hyvä. Toinen lähtö päättyy tuloksen kannalta vielä kehnommin.

Fliitti on uskomattoman nopea ja tasainen. Merkeillä todella riittä sutinaa, kun fiitti pamahtaa paikalle samassa avopallossa. Alamerkit tuottaa todella tuskaa. Sijoituksen pitäminen on törkeen vaikeaa. Hommaa ei helpota pieni höidiongelma ja ilmeinen keltanokkaisuus. Tellit vaikuttaa asiallisilta, mutta se ei täällä näy riitävän. Kolmannessa ja neljännessä lähdössä alamme pikkuhiljaa kyetä johonkin. Lähtöjen välissä tehdyt muutokset mastoon helpottaa urakkaa. Sarja on nouseva, mutta ongelmia riittää. Kotimatkalla radalta ehdimme tutkailla mastoa ja purjeita ajan kanssa. Keksimme taas jotakin, joka tuntuisi toimivan...

Ensimmäisen päivän jälkeen takki on niin tyhjä, että oli pakko antautua Travemünde Wochen vietäväksi. Platu luokalla on illalliskutsut Passatilla (115 metriä pitkä purjelaiva, joka näkyy alempana ilotulituskuvassa). Juhlat jatkuivat aammuun...

Sijat: 17, 22, 14, 12

Team Cygate

Pientä laittoo vaatii se vaan, sitten baanalle....

Kukkuluuruu!

Aamu alkoi erikoiskoe 1:llä, jonka nimi oli punnitus. Laji sujui hyvin, sillä vaaka osoitti tiimin painoksi 394 kg. Eilen vielä nesteen poisto dietti kismitti, mutta nyt jäljestä katsottuna pääsimme vähällä. Moni muu tiimi vielä juoksee ja saunoo huomiseen asti.

Erikoiskoe numero 2. osoittautui kinkkisemmäksi. Pian punnituksen jälkeen kävi ilmi, että ns. "full measurement" ei onnistu tällä aikataululla. Vaihtoehtoja jäi jäljelle kaksi kappletta. A) Löydämme sertifikaatin B) Luokan technical director suosittelee race commitylle, että voimme purjehtia ilman certificaattia, ja katsomme suostuuko race commity. Motiivaatio certin löytämiseksi kasvoi kovasti, epävarmuuden mukana. Vaivattuamme monia tuttuja ja kylänmiehiä Suomesta ja Saksasta, niin löytyihän se. (vitsi miten noloa)

Kaiken stressin ja tohinan keskellä pantiin vene veteen, kasaan ja käytiin vielä testaamassa, että kaikki on ok. Paras telli Norteille tuntuu olevan vielä tutkinnassa. Tänään oli ainakin alavantit liian kireellä ja diagonaalit hakusessan. Katsotaan huomanna uusilla silmillä. Tosin huominen setuppi on täysin toinen, koska tänään tuuli ja huomenna ehkä ei.

Team Cygate

Terkkuja Travemündestä

Saavuttiin Travemündeen. Kilpailujärjestäjät toivottivat meidät tervetulleiksi komealla ilotulituksella. Maritim hotellin yläkerroksesta oli mukava katsoa.

Itse sutinat alkaa ylihuomenna, mutta sitä ennen on muutama haaste voitettavana. Ensin on punnitus. Vaa'an pitää näyttää koko tiimille alle 400 kg, muuten ei purjehdita. Viime viikon tarkistusmittauksessa paino oli 400,1 kg. Toiseksi unohdimme Peto Jr:n luokkasertifikaatin kotiin, tai se on hävinnyt. Tämä tarkoittaa uutta tosipitkää mittausta. Asiasta ollan jo oltu yhteydessä päämittamies Bernhardiin. Huomisesta tulee siis tosi raskas päivä ja tänään ei tarvitse syödä mitään.

Hangö, hangö, hangö...

Tehtäväkseni lankesi Pedon vieminen Hankoon. Tämä toteutettiin mukavimmalla mahdollisella tavalla, eli purjehtien. Vietimme kolme matkapäivää Heidin ja Arin kanssa telttaillen, uiden ja porkkalanselkään hypellen. Aamiaiset olivat pitkiä ja nautinnollisia.

Kun Ville plaanaa.comin keskustelussa toteaa että

"varmaan moni katsoo eduksi sen, että veneellä saa purjehtia hangon regattaan, eikä sitä tartte nostella kumipyörille", niin sanoisen että tuo pitää täysin paikkansa.

Kausi alkaa Taalintehtaalla

Viime kausi alkoi taalintehtaan urheiluvenekilpailulla ja tänä keväänä sama toistuu. Mukana on venekuntia moninkertaisesti ja toivomme yhtä hyviä säitä kuin viime vuonna.

Veryttelyä wannseella

Tiimi käy hakemassa vauhtia saksan luokkaliiton kaudenavauskilpailuissa Berliinissä. Nyt viikonloppuna purjehditaan Bunny Cup Wannseen kevyissä mutta kieroissa tuulissa.

Tiimi venemessuilla

Team Cygate esittelee venemessuilla Suomen urheiluveneliiton kanssa Platu25 venettä ja urheiluveneilyä. Peto Jr. ja innokkaat platuilijat löytyvät purjehtijaliiton ständin vierestä osastolta 4A13.

MM-kisat 2007

MM-kilpailuista on uutta tietoa. Saksan liiton sivuille on ilmestynyt viereinen grafiikka sekä kilpailujen aikataulu Kilpailut käydään Neustadtissa 24.7-31.8.2007

Blogi avattu

Tämä on harjoitelma. Tulevana kautena tullaan blogaamaan raskaasti ja siihen tarvitaan tukeva alusta. Blogspot tuntuu toimivalta joten saatamme siirtyä käyttämään tätä.