Lisää päin ajamista ja protestointia

Lähdettiin aamulla ajoissa radalle virittelemään kevyentuulen tellejä kuntoon. Viilailu tuotti tulosta: Saatiin höidi ja vauhti kohdalleen. Päivän ensimmäinen lähtö meni kuitenkin tuloksellisesti penkin alle. Hyvältä näyttänyt lähtö kilpistyi vasemman laidan totaali kuolemaan vähän ennen ylämerkkiä.

Päivän toisessa lähdössä kolisi. Samainen vene, joka yritti protestoida meitä aikaisemmin ulos, slöörasi lähtölinjaa pitkin noin 30-40 sekunttia ennen starttia. Musta lippu oli ylhäällä. Vene ei nostanut vaan pikemminkin pyrki laskemaan ja näin ajoi meidän spinnupuomia päin. Rikkihän se meni. Kauppaan kuului väistöliikkeen ja kolarin aiheuttama tilan menettäminen rivissä ja BFD varaslähtö. Kolari hässäkän vuoksi asiaa ei huomattu. Pyörittiin hetki muiden häiriötuulissa ja tutkittiin vaurioita. Päätettiin jatkaa purjehdusta WC ankka spinnupuomilla. Tottakai syntyi päivän paras tulos, joka myöhemmin osottautui BFD:ksi. Ystävämme ”linjaslööraaja” jatkoi muidenkin edestä ja teki hyvän tuloksen. Myöhemmin protestikäsittelyn tulos oli seuraava: Kaikki ok, koska ”linjaslööraaja” teki joskus 360 astetta.

Päivän kolmannessa startissa laita ei vaan millään osunut. Lähtöön mahtui vielä yksi kolari. Lekkerbek antoi meille moiskauksen alamerkillä. Vene teki heti 360, joten se siitä. Vimosen lähdön maaliin tulossa nähtiin päivän pajaus. Rohkea Maxx oli vendannut 100 metriä vasemman alamerkin jälkeen styyralle. Tuuli oli noussut plaanikeliksi ja spinnu veneeti tuli paikalle tiiviissä rivissä. Maxxiin osui kaksi: keulaan ja perään.

Radalta tultiin kotiin alahuulet lerpallaan. Olosuhteet oli meille liian vaikeat, eikä asiat muutenkaan luista. Ilman BFD:tä oltaisiin pidetty sijamme. Nyt tarvitaan jo pussillinen onnea, että tästä noustaan

Päin ajamista ja protestointia

4-8 m/s maatuulta

Ajettiin päin. Oma syy. Tarkalleen ottaen meitä päin ajettiin, mutta se oli meidän syy. Tilanne oli seurausta perusahneudesta ylämerkkitilanteessa, jossa oltiin taiteiltu itsemme mahdottomaan tilanteeseen. Tehtiin rankkarit ja se siitä. Vahingot rajoittuivat pieneen naarmuun meidän veneessä. Sijoitus päivän toisessa lähdössä ei ollut kummoinen. Ensimmäisessä lähdössä sen sijaan puskettiin ”kympin sakkiin”.

Päivän kolmanteen ja neljänteen lähtöön tuuli keveni merkittävästi. Venekuntien potentiaali toisiaan vastaan muuttui. Selvästi on niin, että osaamme kovan tuulen tellit suhteellisesti paremmin. Ensimmäisen päivän kovatuulisissa lähdöissä vauhti olisi riittänyt korkeammallekkin, mutta lähdimme aina väärästä päästä linjaa ja laji muuttui ohitustalkoiksi. Nyt lähdöt onnistui paremmin, mutta kyyti ei oikeen meinaa piisata.

Päivän viimeisen lähdön maaliintulossa sattui epäselvä tilanne. Vendasimme maalilinjan tuntumassa kilpailevan veneen alle. Venekunta väitti väistäneensä meitä ja protestoi. Saksalaistiimiltä sujui näppärästi vakuuttavan todistajakaartin rekrytointi ja tilanne näytti suorastaan ”paskalta”. Tarpeeton DSQ lähdöstä, jossa olimme sijalla 13 ei maistuisi. Illan spennajaisten jälkeen tilanne kääntyi meidän eduksi. Jury uskoi perättömät väistö puheet, mutta katsoi meidän vendan olleen valmis ja totesi vain, että ”sietikin väistää”.

Nyt olemme kokonaistilanteessa sijalla 16. Huomiseksi luvattu kevyt tuuli huolettaa.

Pohdintaa henkisestä tuulensietokyvystä

Kovan tuulen purjehdus paranee älyttömän nopeasti purjehtimalla kovissa keleissä. Samalla oma katsanto tuulen voimakkuuteen muuttuu. Ensimmäisen kisapäivän toisessa lähdössä tuuli pyöri virallisten mittausten mukaan 24-27 solmussa. Keli ei oikeen tuntunut miltään, vaikka muistan vielä hetki sitten pitäneeni noin kovaa tuulta vähän kiusallisena ratapurjehduksen kannalta. Päivä kohtuuttoman kovaa tuulta Travessa sai aikaan sen, että tiimin suoritusvarmuus melkein raikkaissa keleissä kasvoi erinomaiseksi. Ei tehty virheen virhettä, eikä säästelty missään. Kovantuulen reeni kannattaa!

Race Day 1.

Tuuli 8-12 m/s

Kolme lähtöä takana. Vitsi miten hankalaa. Lähdöissä ilmeni kahdenlaista ongelmaa: 1. Höjdi ei ole ihan sitä, mitä sen pitäisi olla. 2. Startattiin aina väärästä päästä linjaa. Tuuli oskilloi 15-20 astetta ja näin ollen parempi pää linjasta vaihteli jatkuvasti. Tiktatakkikaan ei auttanut meitä saamaan tuulesta tarpeeksi hyvin kiinni. Myös purjevalinnat meni keturalleen. Tuulen voimmakkuus vaihteli jatkuvasti ja houkutteli meitä erheisiin. Olis pitänyt muistaa perussääntö ”trimmaa aina kevyimpien hetkien mukaan”.

Radalla ei tapahtunut muuta mainitsemisen arvoista, kuin yksi rike meitä kohtaan ylämerkillä. Tässä meni 11 sijaa. Onneksi mitään ei mennyt rikki. Huolellisuudessa ei pidetty ”omaa hiihtoa”. Meillä oli hengausvaijeri löystynyt jonkun sentin ja saimme 20% sijoitus rankkarin samaiseen 2. lähtöön, jossa rike sattui. Auts.

Summa summarum: Kolmen ajetun lähdön jälkeen ollaan 17. sijalla. Veneitä on mukana 52. Nyt pitäisi pitää kaikki lähdöt ”kahdenkympin” sakissa ja ajaa muutamia kovia sijoituksia mukaan sarjaan. Parhaiten menee, kun tuulee lujaa. Hyvä reippaan tuulen alamäkivauhti on osoittautunut uudeksi vahvuudeksi.

"Oma hiihto"

Tune UP Race ajettiin noin 8-10 m/s tuulissa. Kaikki sujui muuten hyvin paitsi lähtö. Ensimmäinen yritys ammuttiin takaisin ja toinen lähtö ammuttiin niin nopeasti, että emme emme ehtineet, kuulleet, nähneet tai ymmärtäneet laittaa kelloja käyntiin oikeaan aikaan. Aika oli 1 min myöhässä. Startti oli heikko.

Kryssiminen lyhyessä chopissa sujui kuitenkin hyvin. Ainakin kun vertasi niihin veneisiin, jotka ei ollut hävinnyt omille teilleen jo heti kättelyssä. Välillä löytyi vapaata tuultakin. Alamäet sujui vielä paremmin. Lyhyt choppi oli kiinnostavaa ajettavaa alas päin. Hyvällä skuuttauksella ja agressiivisella ajolla sai veneen hikisesti plaanaamaan hitaasti liikkuvasta aallosta yli. Nopeuserot oli aika isoja ja siten ohitaminen helppoa. Jos ohitettavana sattui olemaan taitamattomampi jengi, oma vene meni mutkittelun tuloksena piirun verran alemmaksi ja piirun verran kovempaa. Sika hauskaa ja palkitsevaa.

Alamäessä oli vielä yksi lisäelementti, jota ei ole pitkiin aikoihin ollut: Nopeusmittari. Hankittiin Tactik Race Master ja luovuttiin aistinvaraisesta purjehduksesta. Nopeudet alamäessä pyöri 10-12,5 solmun välissä. Tactikin sähkökompassista oli riemua myös ylämäessä. Tuulen oskiloinnista sai helpommin kiinni sähkökompassilla, kuin maisemaa tiiraamalla. No onhan meillä aikaisemmin ollut kompassi, mutta sitä on ollut vaikea seurata.

Iloista oli, että tune uppi vietettin ohitellessa ja tunatessa. Ohitettiin myös Thai-lipun alla purjehtiva vanha tuttumme Phuket 8 suunnittelijana tunnettu Scott Duncansson. Lopun perin olitiin about puolessa välissä fliittiä. Vauhdista ei pysty paljon sanomaan, kun ei tunne ohitettujen tasoa. La Revoltosa ja Espanjalaiset vaikutti inhottavan nopeilta.
Kisat alkaa huomenna. Nyt pitää pitää ”oma hiihto”, olla sähläämättä ja katsoa mihin taidot riittää.

Voitto!

Arpaonni suosi meitä. Päästiin heti veneen punnitukseen. Tämä hieman jännitti, koska tiedettiin, että vene on erittäin lähellä minimipainoa. Kööpenhaminan EM kisoissa 2004 vene painoi muistakseni 1246 kg. Nyt olimme optimoineet ja vaihtaneet 6 kg kevyemmän akun. Punnituksen aikana veneessä on masto pystyssä, köydet paikallaan, akku, muut kiinteet kamppeet, moottori ja kaikki korjauspainot. (meillä on kevyen moottorin vuoksi 6 kg) Itse punnituksessa mittari pyöri 1238 - 1242 kg:n välissä ja paperiin merkattiin minimi paino 1240 kg. Osuttiin merkkiin.

Multimediapostikortti, terkkuja vaan kaikille

Laituritunnelmointia

Yleisfiilikset tuntuu olevan erittäin korkealla. Aikaisemmin Platu 25 MM järjestelyt on saanut kovaa kritiikkä ajankohdan suhteen. Kisat on samaan aikaan Farr 40 MM kanssa. Moni Farr 40 porukan ohjastama Platu on jopa saman niminen kuin isompi sukulaisensa. Lisäksi moni Platu on osin riippuvainen Farr 40 luokan työväestä. Tämä tosiseikka syö merkittävästi osallistujia kisasta. Laiturilla porukka ei enään jaksa asiasta jaappailla, vaan nyt keskitytään maailmanmestaruuksiin täysillä. Omat roponi tulevan tittelin haltijasta laitan saksalaiselle La Revoltosa jengille. Revoltosa oli viimevuonna hankalissa Vigon tuulissa komeasti sijalla 5. Nyt ollaan porukan kotivesillä ja Revoltosa posse on kuulemma todella fokusoinut Platu 25 tittelin ryöstöön. (Ammattipurjehtijat on treenannut vapaa-ajallaan viikkoja rata-alueella)

Kansainvälistä säätämistä

Pieniä Japanialisia mahtuu 400 kg:n paino rajaan helposti 6 kpl.

Saavuimme Neustadiin sopivasti nääntyneinä. Ensimmäiseksi suuntasimme punnitukseen. Loppulukemaksi tarkkuusvaaka antoi 394,1 kg. Punnitus ok.

Rauli ja Aleksi oli hoitanut veneen mittaukset kuntoon. Jäljellä on enään mahdollinen veneen punnitus , jonka järjestäjä saattaa suorittaa milloin tahansa regatan aikana. Mittaukset meni spinaakkerin leimaamista lukuunottamatta vaivattomasti. Uusi Montefuscon spinnu olikin 3 senttiä liian leveä. Näin on käynyt ennenkin. Kostean spinaakkerin kanssa ei mittaukseen kannata mennä. Aikaisemmin asia on hoidettu saunomalla spinnun kanssa, tällä kertaa Aleksi päätti kokeilla kuivausrumpua. Toimii; spinnusta tuli 2 cm liian kapea ja leimat laitettiin kylkeen. Nyt vene seisoo traikulla mastopystyssä odottamassa huomista. Huomenna luvassa on opening ceremony ja tune up race klo 14.00.

On The Road Again

Matka alkaa taas kuihtumisella. Lentokentällä nautitaan kuivaa kuohuviiniä ja kahvia. Punnitus on illalla. Rauli ja Aleksi menivät Neustadiin jo eilen. Veneen mittaukset ja läsnäolijoiden punnitukset on jo suoritettu. Aleksi ja Rauli suorittivat kilon kevennyksen Travessa mitattuun kuihdutus painoon. Näyttää lupaavalta.