Peto Jr:n ensimmäiset MM kisat on nyt takana. Lopputulos oli sija 24 viidestäkymmenestä paikalle pamahtaneesta veneestä
Viimeisenä kilpailupäivänä tiimin tunnelmat oli alavireiset. Päivää edeltävät tapahtumat tuntui vielä niskassa. Rata-alueella vallitsi perus keskikeli. Osa venekunnista käytti light jibiä ja osa vähän hevimpää. Kumpi oli parempi ? ”Mene ja tiedä” - kumpikin näytti toimivan. Lähdöt meni aikaisemmin nähtyyn potentiaaliin nähden heikosti. Otteissa oli pientä riskin otto mentaliteettia, koska olimme selvästi omista tavoitteista jäljessä. Jostakin syystä kadotimme aikaisempina päivinä asiallisena näyttäytyneen venevauhdin. Ilmeisesti viimeinen päivä kilpistyi yliyrittämiseen ja itse itselleen kasattuihin paineisiin. Keskityttiin vääriin asioihin. Allekirjoittaneen kismityskäyrä oli kisan jälkeen täydessä kympissä.
Viikko kilpailun jälkeen harmitus on hellittänyt. Meillä oli kova halu todistaa itsellemme oma potentiaali nimenomaan tuloksen muodossa. Nälkä kasvoi, kun seitsemän ajetun lähdön jälkeen nähtiin ”window of opportunity” sijoittua 15 joukkoon, joka olisi ollut todellinen birdie. Eagle (sijoitus 10. joukkoon) olisi ollut yhtä todennäköinen, kuin Jarkko Niemisen kahdentoista voiton putki Federeristä kaksinpelissä. Kovaksi keitetyt purjehdussotilaat ei tee montaa virhettä peräkkäin, toisin kuin me teimme. Nyt lopputulos oli bogey. Pieni ripaus onnea olisi todella tarvittu. Erityisesti ensimmäisen päivän kovatuulisissa lähdöissä vauhti ja veneenkäsittely oli parasta A luokkaa. Potentiaalia ei kuitenkaan pystytty kunnolla ulosmittaamaan. Toinen ja kolmas päivä meni purjehduksen kannalta asiallisesti, mutta kolistelu kävi todella kalliiksi. Viimeinen päivä oli sitten jo rehellistä alisuorittamista.
Kisassa oli mukana neljää erityyppistä tiimikokoonpanoa: Ammattilaisia, amatöörejä, pystymetsäläisiä ja statisteja. Itse kuulumme pystymetsäläisiin. Ammattilaiset saavat lajin parista leipänsä. Aktiivinen amatööri tiimi saattaa ajaa 10 regattaa, eli ehkäpä 100 kovatasoista One Design lähtöä vuodessa. Suomessa tämä tarkoittaisi melkein koko kauden mittaista Hangon regattaa (1 lähtö/päivä). Ehtiikö tossa vielä treenaamaankin? Pystymetsäläiset yrittää tosissaan, mutta tulevat alueelta jossa ei vielä ole aktiivista kovatasoista fliittiä. Statistit on mukana, koska se on jännää. Suurin osa fliitistä koostui amatööreistä ja pystymetsäläisistä. Ammattilaisia on nipullinen ja statisteja vain muutama. Tästä vinkkelistä ajatellen ei regatan tapahtumat enään tunnu hassummilta. Pantiin kuitenkin hanttiin tosissaan ja kaaduttiin saappat jalassa, vaikka pelataankin osin eri liigassa.
Ylipäätään regatasta jäi sellainen tuntu, että omillamme meidän on todella vaikea nostaa osaamista tästä seuraavalle tasolle. Lajiin täytyy panostaa määrätietoisemmin ja jonkinlaista valmennusapua tarvitaan. Tämä kaikki on tehtävä yhdessä muun kotimaisen fliitin kanssa. Ensimmäinen askel on avoin kutsu Suomen Platu fliitille talviseen Hampuriin Platu kilpailukyky seminaariin opiskelemaan purjeita ja skuuttaamista. Paikalla on mm. North Sailsin tuotekehittäjä ja tuore Platu 25 maailmanmestari Joachim Hellmich kertomassa omista konsepteistaan Platun venevauhdin (on muuten nujertava) rakentamiseksi.
Jano jäi. Seuraavat MM kisat on syys/lokakuun vaihteessa Kreikassa. Virallinen päätös asiasta tulee tuonnempana, mutta paikallisen kisasponsorin vilauttama 150 000 euron alkupanostus painaa vaakakupissa aika paljon ja hallituksen kerrotaan olevan asiasta yksimielinen. Seuraavaksi pitää varmistaa charter vene. Lähteeköhän muita Suomalaisia?
