Elämäni ensimmäinen Helsingin Regatta vietettiin tuulta odotellen. Lauantaina vesille lähdettiin yhdeksän jälkeen ja laituriin palattiin iltaseitsemältä. Aamupala unohtui ja niin unohtui eväätkin. Hiukoi. Aika vesillä ei silti käynyt pitkäksi, sillä maailman kungfuin keulamies oli palannut modernilta perinnepurjehdusretkeltään Bretagnesta.
Launtain molemmissa lähdöissä
Launtain molemmissa lähdöissä
onnistuimme kiertämään ykkös
yläkannun ensimmäisenä Platuna.
Tuuli oli erittäin epävarma ja
johtavana veneenä keskityimme
riskien minimointiin. Lähdöt oli 
ajallisesti erittäin mittavia ja välillä
tuntui jopa pitkästyttävältä.
Päivän viimeisessä lähdössä riski oli toteutua aktiivisesta välttelystä
huolimatta. FARRina seuraili perälinjojamme ja me vahdimme
FARRinaa. Tällä välin Pyssy nappasi huikean shiftin radan
vasemmalta puolelta ja kiersi viimeisen ylämerkin toisena. Oma
etumatka riitti, mutta FARRinan ja Pyssyn välille kehkeytyi viimeisen
alamäen spektaakkeli, josta FARRinna lopulta veti pidemmän korren.
Sunnuntai oli jänskämpi. Ensimmäinen lähtö vaikutti edellis päivän toisinnolta, mutta toisin kävi. Koko viikonlopun samassa lähdössä pyöri meitä hieman nopeampia, toisen OD luokan veneitä. Näitä vastaan kilpaileminen houkutti. Johtoasemassa teimme alamerkillä päätöksen ottaa hieman riskiä, koska johto oli ”riittävä”. Riski toteutui megalomaanisena 50 asteen shiftinä. FARRinan vahva puolustus, omat virheet ja traagisen vino rata ei ollut sellainen kombinaatio, jolla lähtöjä voitetaan. FARRinalle ansaittu voitto. Peli meni jännittäväksi. Jos FARRina voittaisi viimeisen lähdön, olisimme tasapisteissä ja tasa sijapisteissä, näin viimeinen lähtö ratkaisisi koko regatan voiton. Merituuli heräsi ja kilpapurjehdussää oli erittäin hyvä. Tästä tulisi kivaa! Peli ratkesi kuitenkin nopeasti. Lähdössä FARRina varasti Averell Daltonin linjan yli nostamana ja joutui palaamaan.
Sunnuntai oli jänskämpi. Ensimmäinen lähtö vaikutti edellis päivän toisinnolta, mutta toisin kävi. Koko viikonlopun samassa lähdössä pyöri meitä hieman nopeampia, toisen OD luokan veneitä. Näitä vastaan kilpaileminen houkutti. Johtoasemassa teimme alamerkillä päätöksen ottaa hieman riskiä, koska johto oli ”riittävä”. Riski toteutui megalomaanisena 50 asteen shiftinä. FARRinan vahva puolustus, omat virheet ja traagisen vino rata ei ollut sellainen kombinaatio, jolla lähtöjä voitetaan. FARRinalle ansaittu voitto. Peli meni jännittäväksi. Jos FARRina voittaisi viimeisen lähdön, olisimme tasapisteissä ja tasa sijapisteissä, näin viimeinen lähtö ratkaisisi koko regatan voiton. Merituuli heräsi ja kilpapurjehdussää oli erittäin hyvä. Tästä tulisi kivaa! Peli ratkesi kuitenkin nopeasti. Lähdössä FARRina varasti Averell Daltonin linjan yli nostamana ja joutui palaamaan.
